Laitoin tänään rahaa palamaan ilman huolta huomisesta. Viimeisen kaupan kassajonossa (kas, jono veti hitaasti ja oli aikaa miettiä kaikkea epäolennaista) aloin miettiä ensi kuun laskujen saldoa ja miinustaa niitä pankkitilillä olevasta saldosta ja pikkaisen alkoi huolestuttaa. Hautasin kuitenkin huolen pikapikaa, ei ajatella nyt huomista. Sitä varten on visa-kortti. En ole "ehtinyt" laittaa opintotukihakemusta eteenpäin, joten säästöillä mennään.
Mutta sainhan rahoillani kaikkea ihanaa: punaiset kumisaappaat! (pitäähän tytöllä olla punaiset kumisaappaat!), mustat pillifarkut (vaikka näytän niissä edelleenkin hyvin paksulanteiselta ja -reisiseltä), mustan tunikan (niitähän ei ollutkaan vielä riittävästi) ja kaikkea pientä kosmetiikkasälää.
Paaaljon tavaraa, ihanaaa tavaraa! En mieti rahankulutusta enkä sitä, mitä henkistä vajetta yritän shoppailullani paikata. Suklaan syönnin olen saanut minimoitua.